Page 6 - Matkailuopas Uusimaa 2023
P. 6
UUSIMAA
Useita kansallispuistoja
• Karkalin luonnonpuisto, Lohja
• Liesjärven kansallispuisto,
Karkkila/Somero/Tammela
• Nuuksion kansallispuisto,
Espoo/Kirkkonummi/Vihti
• Sipoonkorven kansallispuisto,
Helsinki/Sipoo/Vantaa
• Tammisaaren saariston kansallispuisto, Raasepori
Historiallisia muinaislinnoja UPEA SEIKKAILUPUISTO
Uudellamaalta löytyy useita rautakautisia tai keski-
aikaisia muinaislinnoja. Näitä ovat Bonaträskin saari HÄMEENLINNAN AULANGOLLA!
Tenholassa, Grabbacka Borgberget Karjaalla, Haverå-
kersberget Karjaalla, Porvoon Linnamäki, Pöykäri
Lohjalla, Sannäs Borgberget Karjaalla, Sibbesborg rataa kaikentasoisille
Sipoossa, Vartiokylän muinaislinna Slottsbacken 11
Helsingissä sekä Uuspyöli Lohjalla. seikkailijoille
Porvoo kaikkein vanhin HugoPark Hämeenlinnan Aulangolla on elämysten lähde!
Bengtskärin majakka. Kuva: Visit Finland
Uudenmaan kaikki ennen 1900-lukua kaupunkioi- Upeat radat, mahtavat maisemat, hieno pihapiiri ja
keudet saaneet paikkakunnat sijaitsevat rannikolla.
Vanhin kaupunki on Porvoo, joka perustettiin noin runsaat palvelut yhdessä Scandic Aulangon kanssa,
vuonna 1347. Kustaa Vaasa perusti Tammisaaren Savikkomaita ja kallioita
vuonna 1546 ja Helsingin vähän myöhemmin, eli takaavat mieleenpainuvan seikkailupäivän asiakkaille.
vuonna 1550. Loviisa sai kaupunkioikeudet vuonna Pinnanmuodoltaan Uusimaa on yhtenäistä sisä-
1745 ja Hanko vuonna 1874. Sisämaassa kauppalat maasta Suomenlahtea kohti viettävää rannikkomaata.
ja kaupungit ovat kehittyneet pääasiassa niin, että Maakunnan pinnanmuodot kuitenkin vaihtelevat
vanhasta emäpitäjästä on aikoinaan erotettu tiheään runsaasti. Keski- ja Itä-Uudellemaalle ovat ominai- WWW.HUGOPARK.FI
asuttu, rautatieliikenteen ja teollisuuden kasvattama sia savikkomaat, joita halkovat Salpausselän rinteen
keskustaajama itsenäiseksi kauppalaksi. Sittemmin lähteistä ja pikkujärvistä alkunsa saavat rannikkojoet.
kaikki kauppalat on muutettu kaupungeiksi. Maa- Rannikon tuntumassa on jyrkkäpiirteisiä avokallio-
kunnan vanhin kauppala on Kauniainen, joka erotet- maastoja. Maakunnan korkeimmat mäet sijaitsevat
tiin Espoosta vuonna 1920. Se sai kaupunkioikeudet alueen länsiosissa, niitä ovat esimerkiksi 162 metriä
vuonna 1972. korkea Keinumäki ja 161-metrinen Mankoolin kukku-
la. Lohjalla entisen Nummi-Pusulan puolella sijaitseva
Lintukiimanvuori, 153 metriä, on tunnettu näköala-
paikka. Hiidenkirnuja esiintyy eniten Askolassa, mutta
niitä on myös Hangossa ja Vihdissä.
Teollistumisen aika
Kustantaja ja painopaikka: Mediamyynti: Alueen teollisuus on keskittynyt Kehä III:n ja pää-
Karprint Oy Sirpa Hornaeus radan varrelle, Lohjan seudulle ja rannikolle. Teollis-
Vanha Turuntie 371 040-753 8555 tuneimmat kunnat ovat Hanko, Lohja ja Raasepori.
03150 Huhmari sirpa.hornaeus@karprint.fi
Uudenmaan teollisuus sai alkunsa 1600-luvulla kun
Päätoimittaja: Jakelu: Suomen ensimmäinen rautaruukki Mustio aloitti toi-
Juha Ahola Nippujakeluna kuntien mintansa vuonna 1616. Tämän jälkeen läntiselle Uu- NYT myÖS uudet sisäkohteet:
juha.ahola@karprint.fi matkailutoimistot, dellemaalle perustettiin lukuisia rautaruukkeja, muun
kauppakeskukset, marketit, muassa Fagervikin ja Fiskarsin ruukit. Hedelmällisen
Toimitussihteeri: ravintolat, kahviot, kaupat. maaperän ja varsin eteläisen sijainninkin ansiosta myös
Eero Wihuri maata viljeltiin ansiokkaasti. Uudenmaan teollisuus-
eero.wihuri@karprint.fi Aikakausmedia ry:n jäsen. tuotannon osuus koko Suomen teollisuustuotannosta
09-413 97 357
on noin viidennes.
6
