Page 6 - Matkailuopas Uusimaa 2025

UUSIMAA

Uudenmaan
kulttuuritarjonta on
runsas. WeeGee
-talossa toimiva
Espoon modernin
taiteen museo
EMMA on yksi
Suomen
merkittävimmistä
taidemuseoista.
Kuva: Visit Finland
alueen länsiosissa, niitä ovat esimerkiksi 162 metriä
Historiallisia muinaislinnoja korkea Keinumäki ja 161-metrinen Mankoolin kukku-
la. Lohjalla entisen Nummi-Pusulan puolella sijaitseva
„ Uudellamaalta löytyy useita rautakautisia tai keski- Lintukiimanvuori, 153 metriä, on tunnettu näköala-
aikaisia muinaislinnoja. Näitä ovat Bonaträskin saari paikka. Hiidenkirnuja esiintyy eniten Askolassa, mutta
Tenholassa, Grabbacka Borgberget Karjaalla, Haverå- niitä on myös Hangossa ja Vihdissä.
kersberget Karjaalla, Porvoon Linnamäki, Pöykäri
Lohjalla, Sannäs Borgberget Karjaalla, Sibbesborg
Sipoossa, Vartiokylän muinaislinna Slottsbacken Hel- Teollistumisen aika
singissä sekä Uuspyöli Lohjalla.
„ Alueen teollisuus on keskittynyt Kehä III:n ja pää-
Porvoo vanhin kaupunki radan varrelle, Lohjan seudulle ja rannikolle. Teollis-
tuneimmat kunnat ovat Hanko, Lohja ja Raasepori.
Uudenmaan teollisuus sai alkunsa 1600-luvulla kun
„ Uudenmaan kaikki ennen 1900-lukua kaupunkioi- Suomen ensimmäinen rautaruukki Mustio aloitti toi-
keudet saaneet paikkakunnat sijaitsevat rannikolla. mintansa vuonna 1616. Tämän jälkeen läntiselle Uu-
Vanhin kaupunki on Porvoo, joka perustettiin noin dellemaalle perustettiin lukuisia rautaruukkeja, muun
vuonna 1347. Kustaa Vaasa perusti Tammisaaren muassa Fagervikin ja Fiskarsin ruukit. Hedelmällisen
vuonna 1546 ja Helsingin vähän myöhemmin, eli maaperän ja varsin eteläisen sijainninkin ansiosta myös
vuonna 1550. Loviisa sai kaupunkioikeudet vuonna maata viljeltiin ansiokkaasti. Uudenmaan teollisuus-
1745 ja Hanko vuonna 1874. Sisämaassa kauppalat ja tuotannon osuus koko Suomen teollisuustuotannosta
kaupungit ovat kehittyneet pääasiassa niin, että van- on noin viidennes.
hasta emäpitäjästä on aikoinaan erotettu tiheään asuttu,
rautatieliikenteen ja teollisuuden kasvattama keskus-
taajama itsenäiseksi kauppalaksi. Sittemmin kaikki
kauppalat on muutettu kaupungeiksi. Maakunnan van-
hin kauppala on Kauniainen, joka erotettiin Espoosta Matkailukesä 2025
vuonna 1920. Se sai kaupunkioikeudet vuonna 1972
Kustantaja: Toimitussihteeri:
Savikkomaita ja kallioita Karprint Oy Eero Wihuri
eero.wihuri@karprint.fi
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari 050 475 0982
„ Pinnanmuodoltaan Uusimaa on yhtenäistä sisä-
maasta Suomenlahtea kohti viettävää rannikkomaata. Painopaikka: Jakelu:
Maakunnan pinnanmuodot kuitenkin vaihtelevat Printall AS Nippujakeluna kuntien
matkailutoimistot,
runsaasti. Keski- ja Itä-Uudellemaalle ovat ominai- Päätoimittaja: kauppakeskukset, marketit,
sia savikkomaat, joita halkovat Salpausselän rinteen Juha Ahola ravintolat, kahviot, kaupat.
lähteistä ja pikkujärvistä alkunsa saavat rannikkojoet. juha.ahola@karprint.fi
Rannikon tuntumassa on jyrkkäpiirteisiä avokallio- Aikakausmedia ry:n jäsen.
maastoja. Maakunnan korkeimmat mäet sijaitsevat
6