Page 6 - Matkailuopas Uusimaa 2024
P. 6
UUSIMAA
Viisi kansallismaisema-aluetta kaikki kauppalat on muutettu kaupungeiksi. Maa-
kunnan vanhin kauppala on Kauniainen, joka erotet-
Uudellamaalla sijaitsee viisi ympäristöministeriön tiin Espoosta vuonna 1920. Se sai kaupunkioikeudet
määrittelemää kansallismaisema-aluetta. vuonna 1972
Snappertuna–Fagervik on keskiaikainen kulttuuri-
alue Lounais-Uudellamaalla. Muun muassa Raasepo-
rin linna sijaitsee alueella. Savikkomaita ja kallioita
Pohjan ruukkialue on osa Suomen teollista historiaa.
Alue oli 1600-luvulla Suomen merkittävin teollisuus- Pinnanmuodoltaan Uusimaa on yhtenäistä sisä-
keskus. Raskas teollisuus poistui alueelta 1900-lu- maasta Suomenlahtea kohti viettävää rannikkomaata.
vulla. Nykyisin Pohjan ruukkialueella harjoitetaan Maakunnan pinnanmuodot kuitenkin vaihtelevat
käsityöläisyyttä. runsaasti. Keski- ja Itä-Uudellemaalle ovat ominai-
Tapiola edusti toisen maailmansodan jälkeen uutta sia savikkomaat, joita halkovat Salpausselän rinteen
vehreää kaupunkirakentamista. Etelä-Espoossa sijait- lähteistä ja pikkujärvistä alkunsa saavat rannikkojoet.
sevan Tapiolan asemakaava laadittiin 1950-luvulla ja Rannikon tuntumassa on jyrkkäpiirteisiä avokallio-
siellä on muun muassa Alvar Aallon suunnittelemia maastoja. Maakunnan korkeimmat mäet sijaitsevat
rakennuksia. Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo ovat alueen länsiosissa, niitä ovat esimerkiksi 162 metriä
vanhaa kulttuuriseutua Itä-Uudellamaalla. Vanhan korkea Keinumäki ja 161-metrinen Mankoolin kukku-
Porvoon epäsäännöllinen asemakaava ja tuomiokirkko la. Lohjalla entisen Nummi-Pusulan puolella sijaitseva
ovat keskiajalta. Porvoonjokilaakso tunnetaan myös Lintukiimanvuori, 153 metriä, on tunnettu näköala-
lukuisista kartanoistaan ja Porvoon muinaislinnasta. paikka. Hiidenkirnuja esiintyy eniten Askolassa, mutta
niitä on myös Hangossa ja Vihdissä.
Useita kansallispuistoja
Teollistumisen aika
• Karkalin luonnonpuisto, Lohja
• Liesjärven kansallispuisto, Karkkila/Somero/Tam- Alueen teollisuus on keskittynyt Kehä III:n ja pää-
mela radan varrelle, Lohjan seudulle ja rannikolle. Teollis-
• Nuuksion kansallispuisto, Espoo/Kirkkonummi/ tuneimmat kunnat ovat Hanko, Lohja ja Raasepori.
Vihti Uudenmaan teollisuus sai alkunsa 1600-luvulla kun
• Sipoonkorven kansallispuisto, Helsinki/Sipoo/ Suomen ensimmäinen rautaruukki Mustio aloitti toi-
Vantaa mintansa vuonna 1616. Tämän jälkeen läntiselle Uu-
• Tammisaaren saariston kansallispuisto, Raasepori dellemaalle perustettiin lukuisia rautaruukkeja, muun
muassa Fagervikin ja Fiskarsin ruukit. Hedelmällisen
maaperän ja varsin eteläisen sijainninkin ansiosta myös
maata viljeltiin ansiokkaasti. Uudenmaan teollisuus-
Historiallisia muinaislinnoja tuotannon osuus koko Suomen teollisuustuotannosta
on noin viidennes.
Uudellamaalta löytyy useita rautakautisia tai keski-
aikaisia muinaislinnoja. Näitä ovat Bonaträskin saari
Tenholassa, Grabbacka Borgberget Karjaalla, Haverå-
kersberget Karjaalla, Porvoon Linnamäki, Pöykäri
Lohjalla, Sannäs Borgberget Karjaalla, Sibbesborg
Sipoossa, Vartiokylän muinaislinna Slottsbacken Hel-
singissä sekä Uuspyöli Lohjalla.
Porvoo kaikkein vanhin Matkailuopas 2024
Kustantaja ja painopaikka: Mediamyynti:
Uudenmaan kaikki ennen 1900-lukua kaupunkioi- Karprint Oy Sirpa Hornaeus
Vanha Turuntie 371
040 753 8555
keudet saaneet paikkakunnat sijaitsevat rannikolla. 03150 Huhmari sirpa.hornaeus@karprint.fi
Vanhin kaupunki on Porvoo, joka perustettiin noin
vuonna 1347. Kustaa Vaasa perusti Tammisaaren Päätoimittaja: Jakelu:
vuonna 1546 ja Helsingin vähän myöhemmin, eli Juha Ahola Nippujakeluna kuntien
vuonna 1550. Loviisa sai kaupunkioikeudet vuonna juha.ahola@karprint.fi matkailutoimistot,
1745 ja Hanko vuonna 1874. Sisämaassa kauppalat kauppakeskukset, marketit,
ja kaupungit ovat kehittyneet pääasiassa niin, että Toimitussihteeri: ravintolat, kahviot, kaupat.
vanhasta emäpitäjästä on aikoinaan erotettu tiheään Eero Wihuri
asuttu, rautatieliikenteen ja teollisuuden kasvattama eero.wihuri@karprint.fi Aikakausmedia ry:n jäsen.
050 475 0982
keskustaajama itsenäiseksi kauppalaksi. Sittemmin
6
