Page 51 - Matkailuopas Uusimaa 2023

LOHJAN

LOHJA
z asukkaita noin 46 000 MUSEON
z pinta-ala 1109 km², josta vettä 170,70 km²
z kaksikielinen KESÄ
z naapurikuntia Inkoo, Karkkila, Raasepori,
Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti
z www.lohja.fi

doistaan, valkovuokon ja keltavuokon muodostamista VIESTEJÄ
kukkameristään ja tammi-lehmusmetsistään. Eteläisen
Suomen hienoimmat lehtoalueet saa aikaan kalkkipi- MENNEISYYDESTÄ
toinen maa ja läheinen järvi, joiden ansiosta harvinaiset 17.5.2023–7.1.2024
lehtokasvit viihtyvät.
Lohjalla on myös Suomen tunnetuin luola, Torholan Lohja700 -juhlavuoden näyttely
kalkkikiviluola. Se on Suomen suurin karstiluola,
jollainen syntyy, kun hapan vesi liottaa kalkkikiven
pois. Luola on 31 metriä pitkä ja alhaisimmillaan PUETTU VUOSISATA
yhdeksän metrin syvyydessä.
23.2.2023–7.1.2024
Tytyrin kaivosmuseo Pukuja ja asusteita

„ Tytyrin kaivosmuseo Lohjalla on ainutlaatuinen Lohjan Museon
matkailukohde syvällä maan alla, 110 metrin syvyy- kokoelmista
dessä. Sinne kuljetaan Kone-yhtiön valmistamalla
Suomen nopeimmalla yleisön käytössä olevalla hen-
kilöhissillä.
Elämyskaivoksessa on kaivosmuseo, jonka pysyvä VÄKI
näyttely esittelee kaivostyön historiaa. Geologian tut- 6.6.2023-20.8.2023
kimuskeskuksen näyttely esittelee Suomen kallioperää.
Lisäksi elämyskaivoksessa järjestetään tapahtumia, Anu Mykrän taideteos
vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä valoesityksiä.
Osoite: Kuilukatu 42 museon puutarhassa
Lisätietoja: www.tytyrinelamyskaivos.fi
Keskiaikainen harmaakivikirkko Lohjan Museon kesäaukioloajat:

„ Lohjan harmaakivikirkko on Suomen keskiai- 6.6.–20.8 ti, to–pe 11–17,
kaisista kirkoista kolmanneksi suurin; vain Turun ke 11–19 ja la–su 12–16
tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat suu- Rovastinkatu 1, Lohja
rempia. Pyhälle Laurille omistettu kirkko mainitaan
asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1382.
1500-luvun alkuun ajoitetut maalaukset tekevät Johannes Lohilammen
kirkosta yhden maamme kaikkein merkittävimmis- museon kesäaukiolot:
tä keskiaikaisista kulttuurimuistomerkeistä. Kirkko
kuuluu Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin 7.6.–13.8. ke-su 12–16
valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kult- Peririnnantie 2, Sammatti
tuuriympäristöihin.
Kellotapulin alaosa on rakennettu kivestä samaan Paikkarin torpan
tyyliin kuin itse kirkko. Tämä kivinen osa on peräisin kesäaukiolot:
keskiajalta. Nykyinen kellotapuli on rakennettu sak-
salaisen rakennusmestari Johann Friedrich Schultzin 7.6.–13.8. ke-su 11–17
johdolla noin vuonna 1740. Torpantie 20, Sammatti
Vuosien 1510–1522 aikana kirkko koristeltiin maala-
uksin. Maalaria tai maalausryhmää ei tunneta nimeltä,
mutta tyyliseikkojen perusteella on päätelty, että ryh-
män johtaja olisi ollut Keski-Ruotsissa vaikuttaneen P. 044 369 4204
Albertus Pictorin opissa. museo@lohja.fi
51 lohja.fi/museo

5.4.2023 15.38
Lohjanmuseo2023_72x210_3mm.in 5.4.2023 15.38
Lohjanmuseo2023_72x210_3mm.indd 1dd 1