Uudenmaan Matkailuopas

Uudenmaan Matkailu- ja kulttuuriopas on ilmestynyt 15 vuoden ajan. Julkaisu on saanut kiitosta eteläisessä Suomessa matkaavilta ja alueen palveluja käyttäviltä niin yrityksiltä kuin yksityisiltä.

Lehti toteutetaan pitkälti yhteistyössä Etelä-Suomessa sijaitsevien kuntien ja kaupunkien kanssa, sillä julkaisussa on esitelty kunnittain ja kaupungeittain historiaa ja tulevaa sekä matkailijoita kiinnostavia tutustumiskohteita.

Uudenmaan väestötiheys on noin kymmenen kertaa korkeampi kuin keskimäärin Suomessa: noin 30 prosenttia suomalaisista asuu Uudellamaalla.

Maakunnassa on 26 kuntaa, joista 13 on kaupunkeja. Kunnista suurin on yli puolen miljoonan asukkaan Helsinki. Pienimmissä kunnissa on parituhatta asukasta.

Uusimaa on väkiluvultaan Suomen runsain ja tiheimmin asuttu maakunta. Uudenmaan 1,6 miljoonaa asukasta on noin 30 prosenttia koko Suomen väestöstä. Vuoteen 2035 yltävän ennusteen mukaan väkiluku lähenee tuollon jo kahta miljoonaa.

Kaikkiaan 95 prosenttia Uudenmaan väestöstä asuu taajamissa.

Uudellamaalla sijaitsevat seuraavat kaupungit: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Lohja, Vantaa, Hanko, Raasepori, Porvoo ja Loviisa.

Kuntia ovat Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vihti, Inkoo, Askola, Myrskylä, Pukkila ja Lapinjärvi.

Uusimaa ja etenkin sen rannikko on ollut perinteisesti ruotsinkielistä seutua: 15 kuntaa on kaksikielisiä. Uudenmaan väestöstä 81,6 prosenttia on suomenkielisiä, 8,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja kymmenen prosenttia vieraskielisiä.

Uudellamaalla asuu 55 prosenttia Suomen vieraskielisistä. Puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro ja somali.

Eniten työpaikkoja

Uusimaa on kansantaloudellisesti Suomen keskus. Uudellamaalla syntyy yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta.

Uudellamaalla sijaitsee lähes 800 000 työpaikkaa eli kolmannes kaikista Suomen työpaikoista. Yritystoimipaikkoja on noin 100 000, joka on 28 prosenttia koko maan toimipaikoista. Yritykset työllistävät yli puoli miljoonaa ihmistä.

Alle 40-vuotiaiden työikäisten osuus on Uudellamaalla erityisen korkea.

Pienikokoinen

Uudenmaan maapinta-ala on 9 096,36 km2, eli ainoastaan kolmen prosentin verran koko Suomen pinta-alasta.

Maakunnassa on järviä, jokia ja lampia kaikkiaan 471,35 km2, joka noin 1,5 prosenttia koko maan makeavesialasta. Merta on sen sijaan jo enemmän, 6 490,17 km2; se tekee noin 12 prosenttia koko Suomen merivesialasta.

Koko pinta-alasta merialueet pois luettuna sisävesien osuus on 5,2 prosenttia eli noin puolet Suomen keskiarvosta.

Palveluvaltainen

Uudenmaan elinkeinorakenne on vahvasti palveluvaltainen. Uudenmaan teollisuustuotannon osuus koko Suomen teollisuustuotannosta on noin viidennes.

Teollisuus on keskittynyt Kehä III:n ja pääradan varrelle, Lohjan seudulle ja rannikolle.

Teollistuneimmat kunnat ovat Hanko, Lohja ja Raasepori.

Uudenmaan teollisuus sai alkunsa 1600-luvulla kun Suomen ensimmäinen rautaruukki Mustio aloitti toimintansa vuonna 1616. Tämän jälkeen läntiselle Uudellemaalle perustettiin lukuisia rautaruukkeja, muun muassa Fagervikin ja Fiskarsin ruukit. Hedelmällisen maaperän ja varsin eteläisen sijainninkin ansiosta myös maata viljeltiin ansiokkaasti.

Hangon komeat merimaisemat.